perjantai 12. kesäkuuta 2015

Taakse jäi Sisilia ja D`Antonen veljekset. Maanantaina ja tiistaina olin normaalisti vielä töissä. Keskiviikkona palasin Suomeen. Oudolta tuntuu olla Suomessa niin hienon reissun ja erilaisen kulttuurin jälkeen mutta eiköhän pääkin palaa kotimaahan pikkuhiljaa.
 

 Pienoismallin parissa puuhailin viimeiset päivät. Osien suoruuden kanssa oli ongelmia, joten jouduimme prässäämään uudet levyt tammiviilusta ja aloittamaan homman käytännössä aivan alusta. No, sellaista sattuu. Osien sahaus onnistui huomattavasti helpommin tällä kertaa. Olinhan jo tehnyt "harjoituskappaleet".
Välihommana paikkailin saarnijuuriviilua. Juuriviiluissa on usein reikiä, jotka täytyy paikata.  Reikä pyöristettiin kuvan työkalulla ja vasaralla. Sitten jämäviilusta etsittiin sopivan värinen ja sopivan muotoinen kohta, joka irroitettiin samalla tavalla ja teipattiin reikään.
Oman tekeleeni pintakäsittely jäi tuonnemmaksi mutta Riccardo lähettää minulle kuvan kunhan se valmistuu

 Sicilia Intarsilla on verstaan vieressä olevassa huoneessa pieni showroom. Pääsin käymään siellä jo ensimmäisenä päivänä mutta silloin jäi valokuvat ottamatta. Kuvista ei pysty näkemään sitä kontrastia, mikä syntyy kun astuu vieressä eläväiseltä Via Plebiscito -kadulta astuu pieneen satumaiseen intarsiahuoneeseen!
80-päivän työharjoittelu oli kaikinpuolin hieno kokemus. Opin todella paljon uutta, Sisilia oli upea paikka ja tapasin hienoja ihmisiä, erityisesti pomoni Riccardo oli erittäin ystävällinen ja avulias. Italiaa olisi kannattanut etukäteen opiskella, muuta en olisi tehnyt toisin. Haikea oli olo lähdön hetkellä ja kyllä minä Sisiliaan vielä joskus menen uudestaan.

perjantai 5. kesäkuuta 2015

 Lauantaina olin Riccardon mukana Sicilia Design -projektin tilaisuudessa Cataniassa. Tilaisuudessa oli eri alojen yritysten edustajia ympäri Eurooppaa. Homma meni niin, että vierailevat yritykset olivat etukäteen valinneet paikallaolevista sisilialaisista yrityksistä itseään kiinnostavimmat. Jokaista kiinnostunutta vierasta varten oli 20 minuutin tapaaminen paikallisen yrityksen edustajan kanssa, minkä tarkoituksena oli yrittää saada vireille uusia asiakkuuksia ja yhteistyöprojekteja. Alakerrassa oli paikallisten yrittäjien näyttely, johon veimme pöydän viimeviikolla. Maanantaina oli aika hakea pöytä pois.
 Nyt alkaa näpertely saavuttaa huippua. Leveyttä näillä viilunauhoilla on samanverran kuin paksuuttakin eli puolisen milliä. Ensin ladoin niitä vieriviereen maalarinteipille ja sitten poistin joka toisen. Sitten kyseinen "viivasto" liimattiin taustaviiluun.
Ja tämä on näpertelyn tulos. Osa pienoismallia varten. Onneksi jokainen osa ei ole yhtä työläs.

 Pääsin sahailemaan myös. Suorat linjat ja suorat kulmat eivät ole helpoimpia sahattavia, joten hyvin tarkkana saa olla. Toistaiseksi kuitenkin on sujunut ihan hyvin.